Kulttuurien kohtaaminen

Niin hauska lukea juttuja sieltä Suomestakin. Olis kiva, jos vielä enemmän kirjoittelisitte, kun oon toi huono nyt lähettelemään sähköposteja ja kyselemään, että miten menee. Toisaalta tulee välillä kauhea koti-ikävä, kun lukee teidän juttuja. Haluaisin niiin kovasti olla iskän synttäreillä juhlimassa ja auttamassa, auttamassa Palsinalle muutossa, viettämässä ystävänpäivää 
Joonaksen kanssa, 
 auttamassa Heinin ja Antin muutossa (jo pelkästään siks, koska oon velkaa kahdet muuttokerrat :D), Nean ja Krisun valmistujaisissa, Natan koiran kanssa höpsöttelemässä ja kaikkea mahdollista. No, kaipa se on nieltävä, että itepähän mä tänne halusin ja 
valitsin ajankohdan. 

Ajankohdassa on muutakin ironista kuin se, että missaan monia kivoja juttuja. En oo mikään hirmunen paukkupakkasten ystävä. Tykkää talvesta, mutta se on liian pitkä mun lyhyelle pinnalle ja mahtavalle kyvylle kaatua kokoajan. Lähdin tänne pakoon talvea, ja mitä käykään: täällä sataa lunta ja jäätä ja tuuli kalvaa sisuksia, kun siellä on suunnilleen historian lämpimin talvi. Jos osaisin laulaa, niin laulaa lurauttaisin Alanis Morrisetten 'ironic'-biisin tähän. On tässä pakkasessa kyllä hyvätkin puolensa. Täällä on ihan järkyttävän kaunista, kun on ollut jäämyrsky. Sellainen oli tuossa taas ystävänpäivänä ja seuraavana päivänä, joten tunnit oli peruttu. Oli kiva katsella sisältä ulos, että 'onpas kaunista, uu, otetaan valokuvia', mutta sillä sekunnilla, kun astui ulos, ainut ajatus, mitä päässä liikkui oli, että "LET'S RUN!"

(kaunis maisema)


Vaikka täällä ei ulkona ole hirveästi voinutkaan liikkua tuulen takia, ei silti ole aika käynyt tappotylsäksi. Viikko sitten viikonloppuna Georgia päätti vääntää kreikkalaisen moussakan. Aluksi olin ihan innoissani, että 'joojoo, olen maistanut moussakaa aikasemminkin, se on melkein kuin lasagnea, mutta perunamuusista'. Kun sain kuulla mistä se on oikeasti tehty, meinasin jättää menemättä. Munakoiso on kuin kirosana minulle. Yliopiston ruokalassa mikä vaan mikä n munakoisosta tehtyä, maistuu ihan hirveältä minun suussani. Jotkut tykkää, minä en. No, pelko pyllyssäni päätin kuitekin jäädä maistelemaan munakoisosta tehtyä moussakaa. Georgia aloitti ruoanlaiton yhdeksältä, ja sanoi ruoan olevan ennen kymmentä. Georgia teki moussakaa ensimmäistä kertaa, eikä ollut katsonut ohjetta sen tarkemmin, että huomaisi valmistusajan olevan 4 tuntia. Meinasi jo hermo kärtsähtää, kun sitä oltiin koko päivä säästelty itseämme moussakaa varten, ja ruoka tulisi olemaan valmis yhdeltä YÖLLÄ. Odottaessamme kuitenkin pelasimme Craniumia, jonka olimme ostaneet Florianille myöhäiseksi tuparilahjaksi. Vähän oli vaikeata, kun ohjeet oli englanniksi, samoin kuin kysymykset, eikä ohjeet olleetkaan samanlaiset, mitä minä olen pelannut. Itselleni tuli esitettäväksi sana 'matador'. Ajattelin, että miten voikaan olla niin hyvä tuuri, koska olin joukkueessa, jossa oli espanjalaiset tytöt. Esittäminen tuli tehdä marionetti-tyyppisesti. Paula oli nukke, joka ei tiennyt mikä sana on, ja minun piti liikuttaa paulaa niin, että muut ymmärtäisivät mitä sanaa tarkoitan. Esitin mielestäni TODELLA hyvin (hehe ;D) Paulalla matadoria, enkä ymmärtänyt miksi Sara vain huuteli, että 'bull fighter'. Koitin parhaani mukaan elehtiä, että sama heidän kielellään, mutta hän vain jankkasi härkätaistelijaa. Ajan kuluttua loppuun, hän ei ollut arvannut. Muut joukkueet arvasivat meidän sanan, ja Sara ihmetteli, että ei se henkilö ole matador, mitä minä esitin Paulalla. Se on härkätaistelija, ja se henkilö, joka tulee tappamaan härän, on matador. No, nytpähän tiedän senkin (katkeruus äänessäni). Eli aluksi luulemani etu espanjalaisista kävi kohtalokseni, koska en tiennyt sanan oikeaa merkitystä.

(leipää, moussaka, salaatti)



Se, mikä on nyt hiukan käynyt hermoille, on tuo Aasialainen kansa. Meidän kerroksessa kaikki asuu jaetuissa huoneissa (paitsi residence assistant), joten meidän vessaa käyttää sellainen 43 henkilöä. Onhan siellä kolme vessakoppia, eikä koskaan oikeasti ole liikaa ruuhkaa, vaikka niin 
luulisi. Ongelma ei olekaan määrässä vaan laadussa. Aasialaiset tytöt on sotkuisimpia ihmisiä, 
mitä olen ikinä nähnyt. Ja nyt tiedän, että Krisu ajattelee heti, että 'eip, olen sotkuisempi', mutta 
et todellakaan ole! Vaatekaappi saattaa joskus olla vähän sekainen, mutta se ei ole MITÄÄN verrattuna näihin tsikseihin. Huitelee täällä kuin mitkäkin maailman omistajat, vähät välittämättä mistään yleisestä siisteydestä, puhumattakaan hygieniasta.Vessat jää vetämättä, roskikset pursuilee yli äyräiden (vaikka ne vaihdetaan joka päivä), vessapaperit heitetään maahan ja kaikista pahin - kädet jätetään pesemättä. Ja joo, tiedän taas, että olen ihan superhyperylisiisti ja hygieniaa vaativa tyyppi, mutta come on, he voisivat tsempata vähäsen! Kiva mennä vessaan tuollaisten jälkeen. Muutenkin harmittaa kyseinen kansa. On niin loukkaantuineita, kun heidän kulttuuriaan ei ymmärretä, ja sitten itse huitelee täällä miten sattuu. Ei yritäkään tutustua muihin ihmisiin, eikä todellakaan kunnioittaa muita kulttuureita. Nyrpistelee nenäänsä ruoalle, tulee myöhässä tunneille sanomatta sanaakaan, eikä oudata yleisiä sääntöjä ollenkaan. Paula sai tässä yksi päivä melkein raivarin yhdelle kiinalaistytöle, joka pesi astioitaan meidän siivouskomerossa. Siellä on lavuaari yleistä pesua varten (rätit yms) ja selvästi iso lappu, että siinä ei saa pestä astioita, muuten alkaa haisemaan. Tyttö pesi siellä astioita ihan täydellä pokalla, tukkien viemärin. Ruokaroiskeita oli ypäri lattiaa, ja kun Paula astui jonkun klöntin päälle, hän antoi pikku kiinalaistytön kuulla kunniansa. Itsellä meinasi palaa pinna eilen, kun katsoin Oscar-gaalaa. Olin asettautunut ihanasti sohvan kulmaan kutomaan pipoa, kun pari kiinalaista tulee samaan tilaan. Koska keittiö on vain pieni keittokomero tv-huoneen kulmassa, heidän puhe kuului todella kovaa minulle. Aluksi koitin olla kohtelias ja pitää tv'n äänen suht hiljaisella, mutta kun ei ollut tekstityksiä ja kiinalaisten papatus tuntui vain kovenevan, käänsin volumea kovemmalle. Eihän se mitän auttanut, kiinalaiset alkoivat vain huutaa kilpaa. En nyt väitä, että kun joku katsoo telkkaria, että kukaan ei saisi puhua, mutta tämä
 papatus ei ollut ihan normaalilla äänenvoimakkuudella.  He mahtoivat haluta viestittää kotiin 
jotain, koska varmasti kuului Kiinaan asti. 
Kaiken kukkuraksi, nämä aasialaiset HAISEVAT! Kämppis ei todellakaan ole ainut, vaan melkein joka ikinen, kehen olemme törmänneet on döfännyt ja pahasti! He ovat nimenneet meidän neljän porukan nimellä "peaches", joka on amerikkalainen hellittelynimi. Olemma kuulemma söpöjä ja aina hyväntuulisia ja hyväntuoksuisia. (tekisi mieli sanoa, että you should try it sometimes ;D) Me vastaavasti olemme vitsailleet heitä nimellä Cauli. Kukkakaalista tulee (cauliflower) ja koska lausumistapa on lähes sama, kuin coli-bakteerilla. Kukkakaali ei nimittäin tuoksu ihan ruususilta, eikä nuo kiinalaiset mitään bakteerittomia ole tuon hygienianpuutteen takia. Yäh.

(kuva ei MITENKÄÄN liity kiinalaisiin, kunhan on vaan hauska koulubussi, joka on kuin suoraan Simpsoneista :D)


Koulussa on mennyt kivasti. Olen saanut hyviä pisteitä kaikista tehtävistä, koska se on helppoa. Jos palautat kaiken ajoissa ja täysin tehtynä, hyvät pisteet tiedossa. Sain jopa ensimmäisen A'n. Olin tosi tyytyväinen, koska ei kuitenkaan kaikki saaneet niin hyviä pisteitä (keskiarvo oli C). Olin jopa tosi tosi pettynyt, että täällä peruttiin tunnit perjantaina, koska meillä olisi ollut koe silloin. Olin lukenut siihen tosi hyvin, ja oikein harmitti, että se peruttiin. Nyt se sama koe on keskiviikkona, ja joudun lukemaan uudelleen. Eihän siinä iso homma ole, koska luin aika hyvin ekalla kerralla, mutta harmittaa, että joku lumisade saa tunnit peruuntumaan. Joo, olen nörtti. Ja ylpeä siitä :D.

Kolmasosa jo mennyt täällä. Hurjan nopeasti menee aika. Kortteja koitan lähetellä mahdollisimman monelle, mutta koska lista on pitkä, jotkut saattavat saada omansa vasta kevään puolella. Toivottavasti Suomessakin tulisi edes hetkeksi aikaa talvi, että pääsette hiihtämään, luistelemaan ja laskettelemaan. Itse olen päässyt nauttimaan täällä jo talvesta - ja liukkaasta maasta - kaatumalla monen monta kertaa takamukselleni. On siitä jotain hyötyä, etten ole pelkkää luuta ja nahkaa - kimpoan maasta takaisin pystyyn kuin kumipallo ilman mustelman mustelmaa. ;D

Tähän on pakko lisätä pieni loppukevennys, joka löytyi Amerikan ihmemaasta.
Onneksi on ohjeet, miten muuten osaisimme kirjoittaa oikealla päällä. ;)

(jos joku ei saa selvää pienestä präntistä, siinä lukee:
<-YOU DRAW WITH THIS END   AND YOU ERASE WITH THIS END ->)